Allekirjoita gmo-kannanotto!

Olen muotoillut tähän ajatukseni eli kannanoton rinnakkaiselolakiin, joka varsinkin nyt EUn hyväksyttyä gm-tärkkelysperunalajikkeen on tullut entistä ratkaisevampaan asemaan.
Haluatko tulla allekirjoittamaan sen kanssani?
Lähetän tämän Vihreiden eduskuntaryhmälle ja varsinkin Timo Juurikkalalle, joka on jäsenenä lakiehdotuksesta piakkoin mietinnön antavassa ympäristövaliokunnassa ja samoin Johanna Karimäelle, joka on maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Vien tämän myös vihreiden ruokapoliittiseen työryhmään, joka valmistelee vihreiden kantoja aiheesta. 
Allekirjoitukset kommentteihin alle tai suoraan minulle osoitteeseen marja.nuora(a)kolumbus.fi

Geenimuunneltujen kasvien tuloa Suomeen ei saa sallia!
Suomalaisen maataloustuotannon ehdottomia menestystekijöitä ovat puhtaus, terveellisyys ja turvallisuus. Uuden rinnakkaiselolain myötä nämä menestystekijät ovat romuttumassa. Suomessa ei vielä viljellä muuntogeenisiä kasveja ja, toisin kuin monissa maissa, meillä on edelleen mahdollisuus valita maataloutemme selkärangaksi geenimuunnelluista organismeista vapaa tuotanto.
Rinnakkaiselolakiluonnoksessa lähdetään siitä, että gm-kasvien viljely on sallittava Suomessa. Maailmalla on huolestuttavaa näyttöä siitä, että geenimuunneltu aines ei pysy gm-kasveissa ja niiden viljelyaloilla vaan leviää yllättävän helposti ympäristöön. Tästä järkyttävin esimerkki on Kanadan Saskatchewanista, jossa gm-rapsi on risteytynyt tavanomaisen rypsin sekä lähisukuisten luonnonkasvien kanssa. Tästä johtuen muut viljelijät ovat vaikeuksissa ja luomurypsin tuottaminen on täysin mahdotonta, puhumattakaan luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvista riskeistä. Lakiesityksessä vaaditut suoja-alueet eivät voi käytännössä estää siitepölyn ja siementen tahatonta leviämistä. Gm-kasvit omistavat yhtiöt vakuuttavat leivämisen olevan mahdotonta, mutta uusista tapauksista saadaan jatkuvasti näyttöä.
Muuntogeenisten kasvien viljelystä ollaankin yhä enemmän huolissaan, sillä niin valtioiden kuin EUnkin viranomaiset tuntuvat olevan liian luottavaisia ja unohtavan YKn ympäristön ja kehityksen maailmankomission varovaisuusperiaatteen. Gm-organismien vaikutuksia ympäristöön ja ihmiseen ei tutkita kunnolla. Ei ole olemassa ainuttakaan pitkäkestoista ja riippumatonta muuntogeenisen ravinnon terveysvaikutustutkimusta, joka osoittaisi tällaisen ravinnon turvallisuuden. Sen sijaan kohua ovat herättäneet viime vuosina ilmestyneet tutkimukset, joissa on huolestuttavaa näyttöä geenimuunneltujen kasvien vakavia sairauksia, kuten immunologisia tauteja sekä syöpää, lisäävistä vaikutuksista. Tämä romuttaa kansalaisten luottamusta viranomaisiinsa.
Valveutuneet kansalaiset kokevat, että asiassa ei ole tärkeintä heidän turvallisuutensa, vaan gm-kasvit omistavat suuryhtiöt onnistuvat lobbaamaan omia etujaan viranomaisten ja tutkijoiden tuella vähättelemällä geenimuuntelun riskejä, vaatimalla gm-kasvien vapaata maailmakuppaa, estämällä gm-tuotteiden merkitsemistä ja edistämällä gm-viljelylle myönteistä lainsaadäntöä. Huolestuttavaa on myöskin, että tutkijapiirit ovat jakautuneet kahtia: on gm-tutkimukseen ja gm-kasvien turvallisuuteen ja niiden mahdollisuuksiin hyvin myönteisesti suhtautuvien tutkijoiden joukko, jotka saavat alalta toimeentulonsa ja tutkijanmaineensa. Toisaalta on yhä enemmän huolestuneita tutkijoita, joista osa on sanoutunut irti edellä mainitusta ryhmästä ja ryhtynyt puhumaan suunsa puhtaaksi niistä riskeitä ja vaaroista, joita itse alalla ei haluta tunnustaa rahoittavien suuryritysten painostuksesta.
Päättäjien on todella aika nähdä, että kyseessä on kansalaisdemokratia. Ihmisillä on oikeus päättää, miten heidän ruokansa tuotetaan. Jos yleinen mielipide vastustaa geenimuunneltujen tuotteiden markkinoille tuloa ja kansalaiset ovat huolestuneita näiden tuotteiden turvallisuudesta, on päättäjien tehtävänä pitää huolta, että asiaa selvitetään riittävästi ja löytyy kiistatonta ja kansalaisia tyydyttävää näyttöä, ennen kuin viljelyn sallimisesta päätetään. Nyt annetaan sellaisten peruuttamattoimien vahinkojen kuin gm-aineksen luontoon ja ruokakasveihin leiviämisen mahdollisuus ja korvausvastuuseen laitetaan lakiehdotuksen mukaan vielä valtio eli kansalaiset. Tämä ei ole kansalaisten etujen ajamista. Päättäjinä eivät saa olla kaupalliset yhtiöt tai asiaan vihkiytyneet tiedemiehet. Tässä liiketoiminnassa kansalaisia ei ole saatu vakuuttuneiksi, että yhtiöt tai tutkijat toimisivat läpinäkyvästi ja vastuullisesti, pyrkisivät riittävään varovaisuusperiaatteiden noudattamiseen, takaisivat turvallisuuden ja todella kantaisivat yhteiskuntavastuunsa. Näistä syistä gm-kasvien viljelyä ja niiden kauppaa ei tulisi sallia Suomessa.

Ja niin tuli geenimuuntelu

Saamme siis Amflora-perunan Suomeen. Tähän asti gmo onkin ollut täällä vain teoreettinen kirjainyhdistelmä. Olemme kovasti ihmetelleet sitä intoilua, jota geenimuunnelluista viljelykasveista pidetään maailmalla. Täällä Suomessahan asiat otetaan järkevästi ja ratkaistaan teknisinä kysymyksinä. Euroopan unioinissakin olemme olleet siinä porukassa, joka on ilman muuta hyväksynyt geenimuuntelun. Paitsi ihan viime aikoina, kun kannatimme sitä, että jokaisella maalla tulisi olla oikeus päättää itse siitä, hyväksytäänkö maahan gmo-viljelyä.

Meitä ei ole huolettanut yhtään, että Pohjois-Amerikassa ollaan jo huolissaan, kun kaikki rapsi on käytännössä saastunut gm-aineksella. Keski-Euroopassa ihmiset nousevat huolestuneina vastarintaan, he eivät halua gmota ruokaansa eivätkä ympäristöönsä. Mitä kiihkoilua! Mistä ihmeestä on kyse, viranomaiset ja tutkijat vakuuttavat viljelyyn ja käyttöön hyväksyttyjen kasvien olevan täysin turvallisia ja huolellisesti testattuja, mistä muka pitäsi huolestua?

Meillä on myös tulossa Eduskunnan käsittelyyn niin sanottu rinnakkaiselolaki, jossa määrätään pelisäännöt gmo-viljelylle. Meidän ei tarvitse ollenkaan olla huolestuneita gm-aineksen leviämisestä, laissa on kyllä määrätty 18 metrin suojavyöhykkeet muuhun viljelyyn, luomuun 30 metrin. Sen yli ei varmaankaan tuuli kulje tai pölyttävät hyönteiset lennä. Sekään ei ole suomalaisille mikään ongelma, että jos nyt kävisi niin epätodennäköinen vahinko, että gm-aines pääsisikin saastuttamaan naapuruston viljelmiä, niin itse gmo-viljelijä ei olekaan siitä vastuussa vaan vahingot korvaa ystävällisesti valtio.

Tämä on todella helppo maa gm-kasvit omistaville monikansallisille yhtiöille, joille gmo-tuotanto on isoa liiketoimintaa. Meillä ei paljon kuulla soraääniä edes tieteen piiristä, mitä nyt yksi solubiologi, Liisa Kuusipalo,  yrittää taistella kaikkia gm-tutkijoita vastaan. Näissä tutkijapiireissä häntä tuskin otetaan vakavasti, onhan naurettavaa väittää, että gm-aines säilyisi maaperässä ja leviäisi luontoon tai siirtyisi eläinten rehusta lihaan ja siten ihmisten ruokaan.

Huuhaata taitaa olla sekin, että maailmalta löytyy tutkijoita, jotka ovat irtisanoutunueet gm-tutkimuksesta ja varoittavat nykyisin siitä meiningistä, jota monikansallisten yhtiöiden lobbauksen ja painostuksen seurakusena alalla harrastetaan. Gmo-viljelyn vaikutuksista ympäristöön ei ole mitään kunnollisia tutkimuksia, koska riskit on arvioitu niin vähäisiksi, että tutkimuksia ei tarvitse tehdä. Myöskään sitä ei tarvitse tutkia kovin syvällisesti, mitä vaikutuksia gm-aineksella on ihmiseen, tosin Raskasta löytyy viime vuodelta yksi riippumaton tutkimus ja siinä tulokset ovat huolesuttavia, EUssa hyväksytty maissi näyttää olevan eläinkokeiden perusteella terveydelle vaarallista.

Meillä luotetaan viranomaisiin, hehän toimivat kansan parhaaksi. Saksassa taas jopa tutkijat arvoivat Efsan hyväksyvän gm-kasveja heikoilla perusteilla, gm-firmojen omien tutkimustulosten perusteella. Yhdysvalloille eurooppalaisten nuiva suhtautuminen gm-tuotteisiin on vain epäreilu kaupan este, ei itsemääräämis- tai turvallisuuskysymys. Suomellahan onkin mitä parhaat mahdollisuudet gm-viljelyn luvattuna maana sellaisten maiden kuin Yhdysvallat, Kanada, Argentina, Brasilia, Kiina ja Intia rinnalla. Saadaan oikein hyvä säväys gm-perimää luontomme monimuotoisuuteenkin!