Opastusta omista kanoista haaveilevalle

KIRJA-ARVOSTELU

Omat kanat, omat munat. Pihakanalan perustaminen
Kirsti Hassinen
Tammi
144 sivua

Moni puutarhuri haaveilee kanalasta puutarhassaan. Perinteisten kotieläinten, kissojen ja koirien, lisänä kanat kasvattavat suosiotaan niin maaseudun emäntien kuin siirtolapuutarhureidenkin keskuudessa. Kanoja saa pitää taajama-alueella eivätkä ne vie paljoa tilaakaan. Kanoihin hurahtaneet myös kehuvat kilvan, kuinka mukavaa niiden puuhailuja on seurailla.

Kanojen hyvä hoito vaatii kuitenkin tietoja ja taitoja. Maatiaismuori Kirsti Hassinen opastaa kirjassaan kokemattomammankin eläintenhoitajan kanojen maailmaan. Leppoisalla omakohtaisten kokemusten kerronnalla ja runsaalla kuvituksella koottu kirja on antoisaa luettavaa sellaiselle, joka miettii kanojen hankkimista.

Sujuvasti tutuksi tulevat kanojen ominaisuudet ja hoidontarve, tarvittavat varusteet ja viranomaismääräykset. Maatiaismuorin tarinointi antaa lukijalle tuntumaa siitä, mitä kanojen pitäminen toisaalta antaa ja toisaalta vaatii. Kanan lopettamiseenkin on varauduttava ja varsinkin kukonpoikia pistetään paistiksikin.

Näistä uteliaista kiekujista ja kaakattajista voi olla paljon iloa niin itselle kuin vaikkapa sukulaislapsille tai jopa naapureille. Tämä edellyttää kuitenkin huolellista perehtymistä hyvien olosuhteiden luomiseen ja mahdollisten ongelmatilanteiden ennaltaehkäisyyn. Hassisen kirjan lukemalla saa hyvin tuntumaa siihen, onko todella valmis hankkimaan kanoja.

Kirjassa on tietolaatikoiden ja piirrosten avulla käyty läpi oleellisia asioita, kuten kanalarakennusta, hoitorutiineja, kanan lisääntymistä ja terveyttä. Silti ainakin kokemattoman kannattaa vielä osallistua kanojen hoitoon opastavalle kurssille, jossa käytännössä harjoitellaan asioita. Kirjassa kuvataan myös erilaisia mahdollisuuksia kanojen pitoon kesäkanojen vuokraamisesta taatusti onnellisten ja vapaiden kanojen munien pienimuotoiseen tuotantoon myyntiä varten.

Kanat voi toki puutarhassaan pitää erillisessä aitauksessa, jolloin ne tuottavat munien lisäksi tuhtia lannoitetta luomupuutarhaan. Mutta oikein suunniteltuna näistä ahkerista kuopsuttelijoista voi olla enemmänkin hyötyä esimerkiksi tuhohyönteisten ja rikkaruohojen torjujana. Tästä hyvinkin osaamista ja taitoa vaativasta kanojen sisällyttämisestä osaksi puutarhanhoitoa kirjassa on vailtettavasti hyvin vähän tietoa.

Kanat voivat olla vapaasti liikkuessaan tuhoisia varsinkin hyötypuutarhassa. Miten niiden hoito pitäisi järjestää, että niistä olisi mahdollisimman paljon hyötyä ja vähän haittaa? Tästä Maatiaismuori olisi voinut kertoa enemmän, koska hänellä näyttäisi olevan kokemusta. Toisaalta kanojen ja muiden kotieläinten yhteiseloon hän paneutuu ansiokkaasti.

Kirjan lopussa oleva maatiaiskanakantojen esittely on kiitettävä, toivottavasti se innostaa monia puutarhureitakin näiden kantojen suojelijaksi. Tästä kanakirjasta sen sijaan olisi voinut jättää pois muiden maatiaiseläinten esittelyn.

Oma polku kanojen kanssa alkaa tukevasti lukemalla tämä kirja, jossa on myös hyvät opasteet eteenpäin kananhoitajan uralla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *