Puhdasta ja lähellä tuotettua ruokaa

Tarvitsemme hyötypuurarhoja puutarhakaupunkiin! Vallataan siis sopivat maa-alueet puutarhakäyttöön, tehdään kaupungistamme asukasystävällisempi, hiilivapaampi ja vähemmän riipuvainen öljystä. Tuottamalla itse  monipuolista ja terveellistä ruokaa, säästämme luonnonvaroja ja tuemme luonnon monimuotoisuutta lähiympäristössämme.

Erityisesti Aasian suurissa kaupungeissa, joissa väkitiheys on suuri ja maata vähän, näkee kaupunkiviljelyn merkityksen. Monipuolisuutta ja tuoreutta ruokavalioon saadaan takapihojen pienillä puutarhaplänteillä. Monille aasialaisille palstaviljely on välttämättömyys, meillä taas se on hyödyllinen ja terveellinen harrastus, jolla on yllättävän paljon vaituksia globaaliin kestävään kehitykseen.

Kaupunki voi parantaa palvelujaan tässä ja tukea asukkaiden oma-aloitteista viljelytoimintaa järjestämällä neuvontaa ja tarjoamalla tukea ja opastusta palstojen perustamiseen.

Lisäksi julkiset ruokapalvelut pitää saada kestävälle pohjalle!

Ruoantuotantomme on vastattava globaaleihin kestävyyden haasteisiin alkaen omalta ruokalautaselta. Ei jäädä odottamaan, milloin kestävästi tuotettua ruokaa tarjotaan meille, vaan kehitetään itse uusia mahdollisuuksia käyttää lähellä tuotettua ja luomulaatuista ruokaa. Kaupunkimme ruokapalveluilla on hyvät edellytykset olla edelläkävijä. Kasvispitoisempi ja puhtaasti tuotettu luomuruoka on hyväksi sekä ihmisille että ympäristölle eikä se välttämtättä edes maksa enempää. Tästä on esimerkkejä jo naapurimaastamme Ruotsista.

Erityisesti lapset saavat hyvästä ruoasta kunnon alun elämälleen. Tarjoamalla tuoretta aitoa ruokaa lapsillemme kouluruoan laatu paranee ja se maistuu. Hyvin ravitut lapset pystyvät keskittymään paremmin opetukseen ja jaksavat pitkiäkin koulupäiviä.

Tanskassa on jopa yhdistetty kouluruokailua opetukseen ja lapset valmistavat itse ruokansa, jolloin suhde siihen muuttuu aivan toisenlaiseksi. Myös kaupunkilaislapsille tulee tutuksi ruoan alkuperä, kun he saavat tutustua raaka-aineiden tuotantoketjuun ja alkulähteille. Arvostus ruokaa kohtaan lisääntyy ja oppilaille hahmottuu oman kulutuksen vaikutukset globaaliin elintarvikejärjestelmään.

Tasa-arvotoimikunnan tilinpäätös

Reilu kaksi vuotta tasa-arvotoimikunnan puheenjohtajana on pian takana. Olemme saaneet Espooseen TASE-projektin myötä kaupungin kaikki toimalat sisällään pitävän tasa-arvoverkoston. Ideana on, että jokaiselta toimialalta muutama kaupungin viranhaltija perehtyy toiminnalliseen tasa-arvoon eli palvelujen laatua ja parempaa kohdentamista palvelevaan tasa-arvotyöhön ja vie tätä osaamista eteenpäin omassa organisaatiossaan.

Tasa-arvoverkosto aloittelee vasta toimintaansa ja eri toimialat ovat erilaisilla voimavaroilla ja kiinnostuksella mukana. Verkoston tehtävänä on laatia toiminnallisen tasa-arvon suunnitelma eli käytännössä suunnitella, mitä toimenpiteitä oma organisaatio voi tehdä tasa-arvonäkökulman tuomiseksi valmistelu- ja päätöksentekoprosesseihin. Tasa-arvoverkoston työtä ohjaa henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski.  Syksyn aikana verkoston jäseniä koulutetaan aluksi sukupuolivaikutusten arviointiin ja lisäksi vielä sukupuolivaikutusten arvioinnin kouluttajiksi omiin organisaatioihinsa.

Se, miten hyvin toiminnallisen tasa-arvon tarkastelu juurtuu kaupungin päätöksentekoon ja sen valmisteluun riippuu toisaalta kiinnostuksesta asiaan toimihenkilöpuolella ja toisaalta poliittisesta tahtotilasta. Tasa-arvon näkymiselle kaupungin toiminnassa ja palveluissa on saatava toisaalta selkeitä strategisen tason tavoitteita ja linjauksia ja toisaalta tietoa, taitoa ja osaamista. Tasa-arvo ei toteudu asiaa hokemalla eikä edes julistuksia allekirjoittamalla. Asiaan on paneuduttava ja sen eteen on tehtävä työtä.

Espoon kaupunki on sitoutunut Eurooppalaisen miesten ja naisten välisen tasa-arvokirjan periaatteisiin eli viemään toiminnallisen tasa-arvon myös käytäntöön kaikkeen päätöksentekoon ja palveluiden tuottamiseen. TASE-projektissa tätä työtä saatettiin alkuun. Silti paljon on vielä tapahduttava, jotta tasa-arvotarkastelu on arkipäivää ja rutiinia.